Jee!
Olen keksinyt itselleni tavoitteet, joita alan tavoitella, kun lopetan laihdutuksen.
1. Haluan olla tyytyväisempi itseeni.
2. Haluan paremman olon
3. Haluan jaksaa enemmän
4. Haluan olla vahvempi
5. Haluan ajatella enemmän myönteisiä asioita joka päivä.
Toisin sanoen, haluan vähentää jatkuvaa vitutusta ja lisätä ohikiitäviä onnen hetkiä arjessani.
Itse asiassa, sen sijaan että olen kaikki nämä vuodet pyrkinyt eroon sitkeästä pikku ihrarenkaasra vyötärölläni, minun olisikin kannattanut keskittyä vähentämään vitutusta. Mutta kuinka sitä oikein vähennetään? Mitkä elämäntavat ylläpitävät vitutusta, ja mitkä puolestaan auttavat vähentämään sitä?
Ristin elämäntapamuutokseni tästä eteenpäin vitutuksenvähentämisdieetiksi. Jotta välttyisin alatyylisen käsitteen tarpeettomalta viljelyltä, käytän jatkossa termia VVD.
VVD:ssä lienee keskeisintä sisäistää, että niin hyvä kuin paha olokin tulee sisältä päin. Minun tuntemukseni syntyvät minussa, eivätkä ole sinänsä seurausta ulkopuolelta tulleesta syystä. Aiheutan toisin sanoen itse oman vitutukseni. Näin ollen olen myös sen ainoa mahdollinen poistaja.
Seuraavassa listaan pahimpia vituttavia tekijöitä:
1. Jatkuva myöhästely (oma tai muiden)
2. Herätyskellon torkuttaminen
3. Julkisen liikenteen myöhästely
4. Epäsiisteys
5. Ajattelemattomuus
6. Tyhmyys (oma tai muiden)
7. Saamattomuus
8. Muistamattomuus
9. Liikkumattomuus
10. Vituttavien tekijöiden jatkuva listaus
No, miten tästä eteenpäin? Kas näin käännän ajatukseni uusin päin:
1. Varaan riittävästi aikaa erilaisten asioiden tekemiseen
2. Nousen aamulla heti, kun kello on soinut
3. Varaan riittävästi aikaa julkisilla kulkemiseen
4. Siivoan
5. Ajattelen
6. Viisastun
7. Viitsin silloinkin, kun ei kiinnostaisi
8. Kirjoitan muistilappuja, pidän asiat järjestyksessä
9. Tarjoan kropalle riittävästi liikuntamahdollisuuksia päivittäin
10. En jatkuvasti mieti, mikä tänään mahdollisesti ottaisi päähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti